11.4.2008

wincapita

jotenkin tuntuu, että Suomessa ollaan sellaisessa tilanteessa, jossa uhat ovat niin kaukaisia ettei niistä tarvitse välittää. Ollaan totuttu siihen, että naapurin hemmo ei nyysi sulta lehteä aamulla. Ovelta ovelle kaupustelija ei yritä huijata. Puhelinta lainaksi pyytävä ei juokse sen kanssa karkuun. Sotaa ei voi tulla. Sijoitusklubi ei voi olla rikollisten Ponzi rakennelma.

Kaikki edellä mainitut ovat mahdollisia. Väliäkö sillä, että mikä niiden todennäköisyys on. Ne ovat silti mahdollisia.

Mitä tekee media, joka kuitenkin on se jonka varassa suomikin vielä tietonsa saa? Jatkaa suvaitsevaisuuden hehkuttamista. Haukkuu sellaisia, jotka ovat varovaisia.

Ihminen on oikeasti ennakkoluuloinen eläin. Jos ihmiseltä otetaan ennakkoluulot pois, jäljelle jää muunmoassa ahneus. "Eivät nämä voi huijata, eivät ihmiset ole niin ilkeitä että veisivät minulta tuhansia euroja".

En tiedä onko olemassa sellaista termiä kuin sisäryhmämoraali. Jos ei ole, keksin sen juuri. Se tarkoittaa sitä, että sisäryhmää (eli porukkaa mihin itse kuuluu) kohdellaan eri tavalla kuin ulkoryhmäisiä (eli muita ihmisiä). Se on juuri sitä varten ihmisellä, että automaattisesti tulee epäiltyä muita ihmisiä pahoiksi -> ei anneta puoltamilliä tuntemattomille.

Mitä tekee vasemmistolaisten hallussa oleva media? Jatkaa suvaitsevaisuuden hehkuttamista.

Kannattaisiko lopettaa? Kannattaisiko kertoa ihmisille, että on oikeasti olemassa pahoja ihmisiä. Ja että ne pahat ihmiset ovat todennäköisemmin muualla kuin sisäryhmässä, eli tässä suomalaisten omassa porukassa.

Ei kommentteja: